Tämä postaus syntyi hetken mielijohteesta, kun en ole vielä muokannut Tukholman kuvia (saati sitten katsonut, että onnistuiko mikään) ja teki mieli tulla kirjoittamaan mielessä olevaa asiaa. Olen kirjoittanut blogia vuodesta 2011 lähtien, olen välillä maininnut jollekkin bloggaavani, mutta en aktiivisesti mainosta itseäni bloggaajana, en esimerkiksi jaa yleensä postauksiani henkilökohtaisessa Facebookissani (välillä olen jakanut, en usein kuitenkaan) ja sille on syy, nimittäin ne ihmiset, jotka ei paljon blogeja/vlogeja seuraa väheksyvät bloggaajia.
Netin keskustelupalstoilla kilpaa haukutaan bloggaajia, vaikka useat samaan syssyyn kirjoittavat, ettei lue blogeja. Meitä haukutaan tyhmiksi bimboiksi, jotka ovat ilmaisen tavaran perässä, meistä puhutaan, ettei me tehdä mitään elantomme eteen, meidän yksityiselämästä levitetään paikkaansapitämättömiä juoruja. Nämä ovat yleistyksiä, onneksi minua ei olla lynkattu henkilökohtaisesti keskustelupalstoilla (ainakaan en tiedä, että olisi). Itsehän olen työelämässä ja elätän itseni, minulle on aina ollut tärkeää, että pääsen töihin, sillä olen joutunut elämään köyhän elämää ja nähnyt lapsesta asti työttömyyttä. En tienaa blogillani rahaa, jaan useita linkkejä postauksissa, mutta ne on vain tavallisia linkkejä, jotka ei hyödytä minua mitenkään. En ole tehnyt (vielä) yhtäkään postausta, josta olisin saanut rahaa. Indiedaysin mainosyläbannerista kertyy jonkin verran tuottoja minulle. Olen välillä pyytänyt firmoilta tuotteita testiin: välillä saan myöntävän vastauksen, välillä kieltävän ja välillä en ollenkaan vastausta, se on kaikista hienointa, kun jostain firmasta lähestytään minua ja kysytään, olisinko halukas testaamaan tuotetta, tulee hyvä mieli, kun joku on bongannut blogini ja lähestyy minua.
Vielä pahempi on silti tuttujen ihmisten väheksyntä. Usein, jos olen kertonut bloggaavani tai näyttänyt blogini jollekin, olen saanut vastaukseksi: Mun kaveri bloggaa myös ja sillä on parempi blogi, kuin sulla! tai: Tiiätkö sen videon, jossa maistellaan energiajuomia, sillä on enemmän katsojia, kun sulla! tai: Kuka muka haluaa lukea sun juttuja? Facebooktutut on myös piiloväheksyneet ja esimerkiksi, kun olin ehdolla Indiedays Blog Awardseissa ja mainostin sitä henkilökohtaisessa Facebookissani, sain kommenttia: Se ja se blogi on tosi hyvä. Kyllä mä ymmärrän, ettei kaikki pidä mun blogista, mutta tällaisesta tulee paha mieli ja sellainen olo, että mun blogi on maailman huonoin.
Olen nähnyt paljon vaivaa blogini eteen: pyrin jatkuvasti parantamaan blogini ulkoasua ja opettelemaan uusia html koodeja, olen ostanut ulkoasuun liittyviä juttuja sekä laitteistoa esimerkiksi kameravälineitä. Käytän paljon aikaa esimerkiksi kuvien muokkaamiseen ja tekstien miettimiseen. (huomaatte varmaan, että tämän postauksen kuvat ovat käsittelemättömiä, laitoin nämä kuvat lähinnä sen takia, että kuvattomat postauksen on omaan mieleeni hieman tylsiä)
Rakastan bloggaamista, tämä on oikein kiva harrastus. Parasta bloggaamisessa on se, kun saan ihanan kommentin, on hienoa huomata, että edes joku pitää blogistani. Kiitos paljon teille lukijoille, te olette tämän harrastuksen paras osio ♡
♡:SΔRΔGΔLΔXY